
Rokkizine kyseli tänä syksynä kakkosalbuminsa julkaisseen Downstairsin kuulumisia uuteen albumiin, sen äänitykseen ja bändin lähitulevaisuuteen liittyen. Kävi myös ilmi, että bändi ei ole ruotsinlaivojen suurkuluttaja. Vastauksia antoi bändin vokalisti Asmo.
Uusi DWNSTRS-albumi tuli taannoin ulos: millaisen vastaanoton lätty on saanut?
- Vastaanotto on ollu ihan ok. Perus meno: joku tykkää, toinen ei ja kriitikot sekoilee.
Miltä levy omasta mielestäsi kuulostaa pienen pureskelun jälkeen?
- Ei oo paljon tullu kuunneltua tai pureskeltua. Ainakin sitä on kiva soittaa livenä.
Millaisia eroavaisuuksia omasta mielestäsi löytyy tämän uuden levyn ja viimevuotisen Oh Fatherin välillä?
- Aika helvetin erilaisiahan ne on. Oh Father oli punkahtava ja DWNSTRS on rokahtava. Uudet biisit on myös aika suvereenisti parempia. Soundi on myös nyt aika paljon rujompi.
Tällä kertaa liikutaan hyvin merellisien teemojen äärelle: onko teillä kaipuu ruotsinlaivalle vai miten meri löysi tiensä teidän treenikämpälle?
- Ruotsinlaivoilla ei käydä – paitsi Saksan reissuilla. Tän levyn matkustelu on enemmänkin sellainen henkilökohtainen trippi ja meri nyt on aika hyvä vertauskuva melkein mille vaan: sininen, syvä, pelottava, kiehtova, suuri…
Mitä tunteita muuten herättää visio Downstairssistä soittamalla ruotsinlaivalla?
- Kyllä me edelleenkin soitetaan ihan missä vaan, vaikka ruotsinlaivalla.
Entä miltä kuulostaa ajatus musiikin soittamisesta palkkanauha mielessä eli olisiko susta laivabändiin palkalliseksi esiintyjäksi soittamaan Dingon Autiotaloa hymy naamalla illasta toiseen?
- Ei varmaan Dingoa tai muutenkaan kovereita. Ei oo paljon tarvinnut sotkea rahoja tähän soitto hommaan ja hyvä niin.
Tavallaan tätä mun ruotsinlaivateemaa tukee myös tuo “all you can eat” -meininki – liekö siinäkin laivan buffet-ateriointi ollut inspiraationa?
- No se biisi nyt ei varsinaisesti liity syömiseen mitenkään. Vertauskuvallisesti toi buffet sopii kyllä ihan hyvin siihen. Läskit känniset porhot survoo kinkkua turpaan ja valittaa…
Te olette kaikki kuitenkin suhteellisen laihoja jätkiä – miten uskot, että Downstairs pärjäisi bändien välisessä syömiskilpailussa?
- Ensinnäkin Eemeli on läski. Ruokolaisen pojat syö myös ihan vitusti. Kyllä me pärjättäis aika hyvin.
Videoteko ja mässäily sujui kuitenkin ihan ilman pahoinvointia?
- Ei sujunut. Niitä kakkuja vedettiin kaks ja ne oli ihan käsittämättömän perseestä ja ihan vitun makeita. Mulla ainakin meni pakki sekasin.

Päädyitte äänittämään tämän tällä kertaa omalla porukalla – tai Damn Seagulls Laurin ja Nikon avustuksella, mutta kuitenkin oman pajan miehistöllä. Miten prosessi erosi aiemmista äänityssessioista?
- Olihan se aika paljon rennompaa hommaa, kun ei ollu tiukkoja aikarajoja. Toisaalta hommat myös venyy kun on aikaa, mistä en itse tykkää. Nico ja Late on myös aika helvetin hyvä parivaljakko. Niko osaa noi nauhoitushommat ja digaa sekoilla aika kovaa. Lauri pitää sitä aisoissa ja yrittää sovittaa KAIKEN uusiks. Niiden kanssa ei ideat lopu ja saa itsestään enemmän irti.
Itsekseen äänittely on jatkuvasti yleistyvä toimintamalli varsinkin indie-sektorilla: kerro vähän miten teidän kohdalla päädyttiin lopulta tähän ratkaisuun ja mitä syitä päätöksen takana oli?
- No luonnollisesti tämä oli vähän halvempi ratkaisu, mutta kyllä me myös oikeesti haluttiin tehdä tää levy Nikon ja Laurin kanssa. Nikon kanssa ollaan nauhoitettu musaa jo vuosia ja Lauri on aina ollu aukomassa päätään kaikesta.
- Laurilla on aina miljoona ideaa ja me haluttiin joku ulkopuolinen mahdollisimman tiiviisti messiin. Nikolla nyt on sopivan vapaamielinen lähestyminen nauhoittamiseen. Arto Tuunelan kanssa kyllä tehdään vielä joskus tulevaisuudessa varmasti jotain. Nyt oli vaan aika kokeilla jotain muuta.
Uskotko, että levyn lopputulos olisi ollut jotenkin radikaalista erilainen, jos olisitte äänittänyt sen jossain kaupallisessa studiossa?
- Uskon.
Teillä loppuu nyt buukatut keikat ja levykin tuli juuri ulos: syntyykö elämään musikaalinen tyhjiö vai millaisia suunnitelmia teillä on tästä eteenpäin. Uusi albumi taas ensi vuonna?
- Levy julkaistaan ainakin vielä Saksassa ja ties missä. Uusia biisejä varmasti tehdään. Kyllä niitä onkin jo ihan vitusti. Elämään ei tule koskaan musikaalista tyhjiötä. Mulla on myös ainakin kolme muuta bändiä: Cunt Nuggets, Prison Lovers ja Ass Hunting. Ne on kaikki aika sairaan hyviä.
Downstairs tänään keikalla Helsingin Korjaamolla.
29.11.2009 | Downstairs – Dwnstrs ( Arvostelut )
04.11.2009 | Downstairs: All You Can Eat (video) ( Uutiset )


RSS









