RSS
Avenger Records, 2009
Kun eteen sattuu jokin post-rock/metal-yhtye, vertailukohtia aletaan yleensä hakea niin kotimaisesta Callistosta, kuin ulkomaisista Cult of Lunasta ja Isiksestäkin. Betrayal at Bespin onkin mielestäni kiva poikkeus, koska em. yhtyeistä on todella vaikeaa löytää sille vertailukohtia ja hyvä niin. Yhtyeen verkkojulkaisu Diary of a Dead Man Walking on ollut jo jonkin aikaa linjoilla kansineen ja vihkoineen, ja tarjolla on suoraan sanottuna 8 kappaletta puhdasta kultaa.
Yhtyeen soundi on allekirjoittaneen korviin aika tuoretta, kitaroita ei ole vedetty järjettömän mutaisiksi ja paikoin annetaan tilaa jopa hyvinkin western-henkiselle menolle, kuullaanpa paikoin saksofonia ja hammondiakin. Yhtyeen laulajana murisijana Juho (tuttu ainakin edesmenneestä Satura Lanxista) hoitaa työnsä huolella ja ulosanti on kaikin puolin kivan kuuloista, mutta vokaaleille ei ole annettu mitenkään suurta osaa. A-puoli How the West was Lost on omistettu hieman vihaisemmalle ilmaisulle, kun taas B-puoli Memories on huomattavasti rauhallisemman oloinen. Mikäli Nick Cave ryhtyisi työstämään metalli-albumia, lopputulos voisi kuulostaa kuta kuinkin tältä. Memories sisältää huomattavasti enemmän akustisia kitaroita ja pimeisiin, vaikkakin pikkuhiljaa kirkastuviin, iltoihin Diary of a Dead Man Walking on juuri sopivaa kuunneltavaa. B-puoli kuitenkin päätetään varsin kaoottisen rymistelyyn Angel’s Sharen muodossa enkä osaisi albumille ehkä sopivampaa loppua kuvitellakaan.
Diary of a Dead Man Walking on ehkä jonkin sortin post-julkaisu vaikkakaan en mitään varsinaista leimaa yhtyeen otsaan löisikään. Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä ja käyköön kuuntelemassa, itselleni tämä toimii kuin häkä.
Lataa levy ilmaiseksi: http://www.betrayalatbespin.com
09.11.2009 | Lataa Betrayal at Bespinin debyytti ilmaiseksi ( Uutiset )
06.04.2006 | Satura Lanx – No Fighting The Furies ( Arvostelut )
huikeen hyvä!
Ei tämä nyt parhaimmistoa ole missään sarjassa mutta hyvää silti.
http://www.avenger-records.com/
Tuolta voi ostaa ko. bändin levyn hintaan 10 euroa + postikulut. Kyseessä on rajoitettu 140 kappaleen numeroitu painos erikoiskansin.
Sijoittaisin tämän progressiivisen ja kokeilevan rock-musiikin puolelle. Mielestäni tämä on v. 2010 alkupuolen parhaimpia albumeja myös kansainvälisesti tarkastellen, joka etsii Suomessa vertaistaan. En yhtään ihmettelisi, jos tämä löytyisi prog 2009 parhaat albumit listalta. Saksofonin ja hammondin lisäksi kuullaan pianoa ja selloa. On sitten eri asia, onko ääni aikaansaatu soittamalla tai syntikalla. Sello kuulosti varsin aidolta. Bändiltä voi odottaa kansainvälistä läpimurtoa, jos samaa tai lähellekään samaa musiikkia pystytään esittämään myös livenä. Enpä olisi itse näin mahtavaa musiikkia ilmaisjakeluun pannut. Vokalisti ei yllä lainkaan musiikin tasolle, mikä on ikävää bändin tulevaisuuden kannalta.
Komppaan vesaa! Tässä levyssä on tunnelma kohdallaan.
Toimii!
ihan hyvänkuulosta oli… vokaalit jäi vähän heikonpuoleisiksi… ainakin mun mielestä.
Lähes yhtä trendikästä kun esim toi One Mornig Left. Eli ei. En sinällään nää tässä kyllä trendikkyyttä.
Eiks tää oo nykyään kans aika trendikästä musaa?
Tää on hyvä levy! Hankkikaa.