Epitaph / Deathwish Inc, 2009
Joku voisi nähdä yli kymmenen vierailevan muusikon käytön melkoisena ideoiden puutteena, mutta totuus on, että amerikkalainen Converge on kutsunut muutamia ystäviään vain viimeistelemään yhtyeen historian tarttuvimman, moniulotteisimman, mutta samalla myös tutun aggressiivisen albumin.
Vuoden 2006 huikeita arvosteluja kerännyt ja myynniltäänkin yhtyeen menestyksekkäimmäksi albumiksi noussut No Heroes ei välttämättä tuonut kovinkaan paljoa uutta jo lähes 20-vuotiaan Convergen soundiin. Siihen Axe To Fall on lähtenyt tekemään muutosta. Yhtyeen kitaristi ja hovituottaja Kurt Ballou on selvästi repinyt itsestään irti proggressiivisen monsterin, joka esiintyy läpi levyn entistä rohkeampina ja mukaansa tempaavina riffeinä. Jo melkoisen hittipotentiaalin omaava avausraita Dark Horse, niin ikään yhdeksi keikkasuosikiksi kohoava Reap What You Sow sekä alun timanttisen kolmikon kruunaava nimibiisi esittelevät miehen osaamista parhaasta päästä.
Vierailevista tähdistä mainitsemisen arvoisia ovat ainakin Disfearin Uffe Cederlundin vinguttelu groovaavassa ja köörilauluja sisältävässä Wishing Wellissä, 108:sta tutun Tim Cohenin kitarointi vellovassa Damagesissa sekä legendaarisen Neurosis-yhtyeen Steve Von Tillin päävokaalit rauhallisessa ja sludgehtavassa Cruel Bloomissa.
Axe To Fallin kokonaisuus on henkeä salpaava. Alun hittiputken jälkeen Worms Will Feed / Rats Will Feast sekä Damages istuttavat kuulijan väkivalloin alas ennen neljän kaaoksen putkea, joka saavuttaa huippunsa myrskyisässä Cutterissa. Cruel Bloom ja erittäin tyylikäs Wretched World sitten antavat levylle loppujen lopuksi hidastempoisen, mutta painostavan lopetuksen.
Viimeisten sointujen kaikottua tuntuu todella pahalta antaa Axe To Fallille sama arvosana, kuin edeltäjälleen, sillä Convergen seitsemäs pitkäsoitto tuntuu huomattavasti mielenkiintoisemmalta, kuin No Heroes. Axe to Fall huokuu samankaltaista viehätystä, kuin vuoden 2001 Jane Doe.
Uutiset | Converge: Axe to Fall -video 08.10.2009
Arvostelut | Converge – No Heroes 19.05.2006
Arvostelut | Converge – When Forever Comes Crashing 25.03.2005
Arvostelut | Converge – Petitioning The Empty Sky 23.03.2005
Tagit: 108, chaoticore, Converge, Disfear, Hardcore, Neurosis
Kyllä lopun kaksi rauhallisempaa raitaa toimii hyvin,
antaa mahdollisuuden vetää syvään henkeä ja tasata pulssia uskomattoman tykityksen jälkeen…
Vuoden paras levy sekä samalla Convergen parhaimmistoa Jane Doen kanssa!
Kyä Axe to fallilta löytyy tän vuoden parhaimmat mylly- ja hissuttelurallit. Ehkä vähäse jänskä juttu, että loppuu on tungettu peräkkäin kaks viinerijumitusta, mutta toisaalta miks ei. Eiköhän Kurtti ja Jake tiedä mitä tekee ja kyllä pieniä hengäsdystaukoja ja totellista dynaamiikkaa löytyy ennen lopun villasukkailuakin.
Ne hiastelut sopii sinne loppupäähän ku nyrkki naamaan, voisi jopa sanoa että ne ovat erittäin tarpeellisia.
Mää kyllä tykkään niistä lopun viineri-hissutteluista.
Oiskohan peräti näittein paras levy, tai siis ainakin parhaiten itelle toiminut sellane.. Mutta MIKSI hellkkarissa piti loppuunsa laittaa ne pari niiin tylsäää too slow -raitaa?! Vievät eli laskevat alku- ja välipuolenkin kivasti nostattavia ja Siellä pysyviäkin Toimii!-menofiiliksiä usemman pykälän alas – siksi ei kokonaisuutena ja jälkimakuna kuin nippanappa kiitettävä 9-
On tää parasta Convergea tähän mennessä. Lopusta löytyy todella hyviä kappaleita.
Törkeen hyvä levy!
Ehkä Convergen \"popein\", mutta samalla myös moniulotteisin levy vaikka samankaltaisuuksia pariin edelliseenkin on kuultavissa, mutta kuitenkin aikamoinen irtiotto No Heroesista ja You fail me\’sta ja samalla suuri askel takasi Janea kohti. Kyllä tämä on kymppinsä ansainnut. Cruel Bloomissa on havaittavissa tosi hienoja Earth-vivahteita.