Hasta La Vista Social Club – Lake Lark White Trash

Hasta La Vista Social Clubin edustama fiftari-vaikutteinen punk rock ei lukeudu suosikkeihini ainakaan genrenä (psychobilly tuskin lienee oikea määritelmä tässä tapauksessa, joten en sitä käytä), mutta yhtyeen uusi albumi Lake Lark White Trash oli mukava yllätys. Välillä rokataan ja välillä päälle lyödään taas vähän letkeämpi vaihde, ja yleisesti ottaen meininki on hyvä.

Ensikuulemalla levy herätti omituista halua lukea Lucky Luke-albumeja tai katsella samaisesta sankarista tehtyjä piirrettyjä, joiden soundtrackina tämä voisi olla aika lyömätön. Laulajan raspi on asiallisen kuuloinen ja soitanta kulkee hienosti, pojoja myös kitaroiden täydellisyyttä hipovasta reverbistä. Paikoin soundimaailmasta ja veisuista tulee mieleen Nick Caven Henry\’s Dream-albumi. HLVSC:n äijillä on hieno taito tehdä tarttuvia biisejä eikä albumille ole päästetty mitään puolivillaisen kuuloista kuraa, omina suosikkeinani mainitsen alkupäästä kappaleet Last Song ja For My Son ja puolenvälin jälkeen kuultavat I Destroy ja God Can\’t Save My Soul.

Lake Lark White Trashista jää hyvä maku suuhun ja vaikka tämän tyylinen musa ei taloudessani ole kulutusarvoa saanutkaan, niin ainakin tämä albumi pyörinee soittimessani jatkossakin.