RSS
Loppuunmyyty Eastpak Antidote -kiertueen Nosturin keikka oli kyseisen rundin viimeinen veto – seikka, josta me täällä pohjolan perukoilla saamme nauttia melko useasti. Lähes jokainen kiertue joko alkaa tai loppuu täällä. Tutut viimeistä keikkaa hehkuttaneet spiikit kuultiin siis tälläkin kertaa useammankin bändin suusta. Pari ensimmäistä bändiä menivät valitettavasti tällä kertaa allekirjoittaneelta ohi, mutta Alexisonfiren ja Anti-Flagin setit tuli nähtyä ja kuvattua.
Kohtuu trendikästä post-hardcorea soittava Alexisonfire ei allekirjoittaneen puntteja saanut vipattamaan, mutta varsin energisesti esiintynyt viisikko sai kyllä erityisesti eturivin nuorison innostumaan oikein kunnolla. Bändi ottikin tilanteesta kaiken irti ja erityisesti vokalisti George Pettit jaksoi viihdyttää yleisöä lavatoiminnallaan. Ihan viihdyttävän oloista menoahan tuo oli, mutta valitettavasti tämä yläaste-hardcore ei musiikillisesti oikein iske allekirjoittaneeseen.
Itsellä kun ei oikein riitä ymmärrystä tälle “post-mikävaan” genrelle, jossa muka ollaan jotain genreä, mutta sen “jalostuneempaa” toisen sukupolven versiota. Mikseivät nämä emo-vokaaleja ja pop-kertosäkeistä hardcoreen sekoittavat bändit ole keksineet itselleen omaa genreä? Ei tämä mitään hardcorea ole. Sama juttu post-punkin tai minkä vaan vastaavan kanssa.
Alexisonfiren lavaesiintyminen oli energistä.
Myös Anti-Flag oli lauteilla pirteällä tuulella. Setti oli mukavasti rakennettu sisältäen hittejä menneiltä albumeilta, mutta myös sopivan kattauksen uuden The People Or The Gun -lätyn raitoja. Myös Anti-Flag onnistui kuitenkin ärsyttämään niin minua kuin monia muitakin jo hieman turhankin korneilla välispiikeillä, joita tällä kertaa riitti joka biisin väliin. Olihan niissä asiaakin, mutta useampaan kertaan mentiin kyllä jo turhan kliseisellä polulla ja hommasta alkoi välittyä vähän liian amerikkalainen “kehutaan kavereita ja haukutaan vihamiehiä” -meininki. Yleisö oli kuulemma paras ikinä. Kiertueen muut bändit ovat kuulemma parhaita ihmisiä koskaan ikinä ja niin edelleen.
Bändin kappaleet sisältävät jo niin paljon asiaa, että miksei yhtye voisi vaan antaa musiikkinsa puhua puolestaan? Minulle olisi ainakin kelvannut setti hieman vähemmällä selittelyllä paljon paremmin. Tuo turhanpäiväinen jaarittelu kun heikensi setin intensiteettiä aivan turhaan. Biisien aikana meno oli kyllä mallikasta ja täytyy tälläkin kertaa bändin lavaesiintymistä ja intohimoa musiikkiaan kohtaan.
Anti-Flagin Chris #2 paasasi...
...ja Justin Sane paasasi...
...ja yleisöhän kuunteli.
29.01.2010 | Alexisonfire: The Northern (video) ( Uutiset )
21.11.2009 | Eastpak Antidote -kiertue tänään Nosturissa ( Uutiset )
02.07.2009 | Alexisonfire – Old Crows / Young Cardinals ( Arvostelut )
01.04.2008 | Anti-Flag – The Bright Lights of America ( Arvostelut )
olipas todella huono keikka arvostelu
Tähän arvosteluun olisin voinut olla törmäämättä..noh,sainpahan pienet naurut.Onneksi suurin osa keikalla olleista ei ollut takarivissä näillä aatoksilla ja osasi nauttia musiikista ilman rokkipoliisiegoiluskeidaa..
Niinno keskustelunaloituksia voi tehdä joko oivaltavilla tai edes vähän mietityillä kirjoituksilla tai sit esim tälläsellä vasemmalla kädellä sutastulla “keikkaraportilla” johonka on ujutettu yks väsynyt provo mihinkä ihmiset voi sit tarttua.
Olisi kiva nähdä tota ensinmainittua edes joskus, vaikka kuinka onkin nettimedia kyseessä.
Ja kaikkien näiden kommenttien jälkeen joku vielä kysyy, miksi tällaista kirjoitetaan verkkomediassa (joka muuten pysyy elossa näiden kommenttien ansiosta)? Miettikääpä sitä.
Itsellä kun ei oikein riitä ymmärrystä ihmisille, joille ”post-mikävaan” genre ei tuota ymmärrystä. Siinähän on jo genre valmiilla nimellä, miksi vääntää vakiintuneista genreistä väkisin toista. Nykyään on varmaan trendi sitten vihata sanayhdistelmää post-mikävaan. En vain tajua että miksi, onhan se paljon helpompaa ja nopeampaa hoksata minkälaisesta musiikista on kyse. Musiikki elää. Taitaa Niko vaan itse takertua liikaa näihin genrelokerointeihin ja tehdä arviot ennakkoasenteiden kautta.
Ihmeellinen arvostelu. Miks menit kattoon jos et tajua mitää noista?
Niko ryhtiä, ryhtiä nyt!
Aika helvetin amatöörimäinen keikka-arvostelu. Miks tällästä julkastaan?
“Itsellä kun ei oikein riitä ymmärrystä tälle ”post-mikävaan” genrelle, jossa muka ollaan jotain genreä, mutta sen ”jalostuneempaa” toisen sukupolven versiota. Mikseivät nämä emo-vokaaleja ja pop-kertosäkeistä hardcoreen sekoittavat bändit ole keksineet itselleen omaa genreä? Ei tämä mitään hardcorea ole. Sama juttu post-punkin tai minkä vaan vastaavan kanssa.”
Esim. toi kappale ei liity millään tavalla itse keikkaan ja muutenkin ihme vinetystä. Jos tollanen vaivaa, niin vois hankkia elämän. Tämän lisäksi jotenkin koko tekstistä paistaa kirjottajan ennakkoasenteet läpi. Ei näin.
Sjoen rytmiksellä olin itse katsomassa perjantaina, ja täytyy sanoa että täällä oli aivan huippu keikka. TGOAT sai yleisön hyvään fiilikseen ja villiintymään hiljalleen, Four Year Strong oli ihan jees välibändi, Alexisonfire oli aivan huippu lavashownsa kanssa ja sai yleisön loistavasti mukaan. Anti-Flag oli viimeisenä illan paras, energiaa, hyvää fiilistä, sopivasti riehuntaa ja yleisön osallistumista. Varsinkin kun lavalle otettiin yleisöstä porukkaa soittamaan lehmänkelloja, tamburiineja ja mitälie kilkuttimia…. Keikan loputtua Justin tuli juttelemaan yleisön sekaan ja ottamaan yhteiskuvia, pointsit siitä. Oli muuten mukava ja symppis jätkä.
on kyllä aika mustavalkoinen arvostelu. anti-flagin “paasaaminen” kuuluu asiaan ja jokainen bändiä seurannut osaa sitä jo odottaa etukäteen. alexisonfiren ja anti-flagin lavashowt olivat kumpikin loistavia ja yleisö otettiin ainakin hyvin mukaan! a ghost of a thousand ja four year strong vetivät kumpikin hienosti myös, vaikka tunnelma siinä vaiheessa ei ollutkaan vielä parhaimmillaan. kaiken kaikkiaan hieno tapahtuma, mutta toki jokaisen keikkakokemukseen vaikuttaa suuresti oma ennakkoasenne…
Aika vasurilla hutaistu keikka-arvostelu, etenkin kun kaksi ekaa bändiä jäi vallan uupumaan. Yhtä tyhjän kanssa.
The Ghost Of A Thousand oli mukava yllätys,Alixis On Fire oli huonointa antia illan bändeistä ja Anti-Flag olisi voinut hieman vähemmän saarnata niin olisi ollut vielä parempi keikka mutta toimi se näinkin!
TGOAT oli kyllä illan valopilkku. Alexiskin lavashoullaan pelasti paljon. Anti-Flagilta odotin kyllä huomattavasti intensiivimpää keikkaa ja ei voi muuta sanoa, kuin että olen pettynyt.
TGOAT yllätti positiivisesti, Four Year Strong oli hyvä mut soundit kusi jostain syystä, Alexisonfire oli illan paras! Lähin kotiin jo ennen ku Anti-Flag tuli lavalle…en jaksanu jäädä kuuntelemaan saarnausta. Sain tarpeekseni siitä niitten viime Nosturin vierailulla.
Samanlaista palautetta oon kuullut muiltakin. Harmittavaa kyllä, että jäi se TGOAT näkemättä.
The Ghost Of A Thousand oli kyllä ehdottomasti illan kovin, Anti-flag erittäin väsynyt ja samantekevä.